sinapin keltaista

Ostin tänä syksynä kerän tuota 7 veljeksen sinapin keltaista lankaa. En edes sen kummemmin itse pidä väristä, mutta ajattelin, että siitä tulisi kivat lapaset. Novitan neulelehdestä löytyikin sitten lapasten lisäksi pipon ohje. 

Koska olen tänä vuonna opettanut yläkoulunkin puolella, on tullut kokeiltua sellaisiakin tekniikoita, joita en ole ennen tehnyt. Jostain syystä en ole ikinä ennen kuvioinut neuletta silmukoita jäljentäen. Lapasissa tuli kokeiltua nyt sitäkin. 

Lapasten ja pipon lisäksi neuloin samasta langasta vielä sukatkin (jouduin toki hakemaan viekä toisen kerän lankaa). Ohjeen löysi yksi oppilaistani Iinun blogista. Pidän kovasti tästä ohjeesta ja mallista. Tällä hetkellä puikoilta löytyykin vielä toiset kaneli palmikkosukat.

Kirjanmerkin askartelua

Niinhän se vaan on, että kun saa idean niin se kannattaa heti toteuttaa, jos haluaa ettei se unohdu. 

No niin kävi eilen lauantaina, kun mietiskelin, että mitä sitä tekisi noin kolmenkymmenen kolmosluokkalaisen (yleensä opetan vain puolta luokallista kerralla) kanssa käsitöissä kun aikaa on kaksi tuntia. Onneksi on Pinterest josta tämäkin malli on bongattu. Eli huomenna askartelemme kirjanmerkkejä, joista ope teki pari esimerkkiä ja täytyy varmaankin näyttää vielä niitä Pinterestinkin malleja, ettei tule noita open mallien kopioita. ;)





Minusta on mukava teettää oppilailla töitä, joista jokainen voi tehdä oman näköisensä. Ehkä se mielenkiinto ja into tekemiseen pysyy niin paremmin yllä. 











Kaikki lähtee siis tuosta mallista, josta liimataan nuo kolmiot yhteen. Sen jälkeen koristelut oman suunnitelman mukaan. Valmiille kirjanmerkeille tulee varmasti käyttöä, sillä koulun kirjastokäynnit ovat jo alkaneet.

Mehua ja piirakkaa

Tänään on ravintolapäivä. Olen monesti kerännyt rohkeutta ja miettinyt oikeasti osallistuvani ravintolapäivään. Noh nyt meni tämäkin ohi. Illalla pidän kuitenkin oman ravintolapäivän. Ravintolan nimi on Cafe Viinimarja. Tarjolla on viinimarjamehua ja 
-piirakkaa. Tässä kahvilassa on vain kaksi asiakaspaikkaa. 

Oi kantarelli

Ei ole tainnut jäädä kenellekään epäselväksi, että tänä vuonna kantarellejä on paljon. Meillä niitä on syöty nyt kolme päivää putkeen. Rakastan niitä tuoreena. Pakkaseenkin niitä tulee aina laitettua, mutta sinne ne tahtovat jäädä.

En ole tänä vuonna itse päässyt metsään, sillä kesäflunssa on vienyt voimat. Mieheni onkin kantanut sieniä kotiin nyt parina päivänä. Perjantaina tein ihan perus kermaisen kastikkeen pihvien ja perunan seuraksi. Siitä ei tullut mitään kuvia oteltua.

Lauantaina päätin paistaa perjantaita jääneitä perunoita kera sipulin, porkkanan ja tietysti kantarellien. Pari herneenpalkoakin jääkaapista löytyi joten heitin herneetkin mukaan.

Tänään päätin uskaltaa kokeilla tehdä risottoa. Jotenkin on jäänyt kaikista kokkiohjelmista sellainen olo, että sen tekeminen on jonkinlaista salatiedettä. No keittelin kasvisliemen ja pilkoin sipulit ja yrtit valmiiksi ja seurasin ohjetta tarkasti. Ja ai että tuli hyvää!

Sitä en tiedä olisiko tämä kelvannut Hans Välimäelle tai Jamie Oliverille, mutta oma mies ainakin kehui, että ihan ravintolatasoa.

Barcelonan kuulumisia

Lupailin jo ajat sitten Barcelonan kuulumisia, mutta ne kuvat ovat yhä edelleen kamerassa eikä tietokoneella...

Itse asiassa olemme jo suunnitelleet uutta Barcelonan matkaa kesäksi ja siksi päätinkin kaivaa kännykästä muutaman ruokakuvan ja julkaista ne täällä. Ihan vaan itselle muistiksi, missä oli hyvää ruokaa ja hyvää palvelua. Aloiteetaan aamupalasta.

Yövyimme Barcelonassa Vasanta nimisessä hotellissa. Hotelli oli todella kaunis pieni hotelli. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja sijainti oli mielestäni mitä mainioin vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Placa de Catalunyalta. Aamupalaa ei hotellissamme varsinaisesti tarjottu. Aulassa oli toki croisantteja ja suklaadonitseja kavin kera joka aamu tarjolla, mutta meille se ei ihan riittänyt. Yhtenä aamuna kysyimmekin hotellin henkilökunnalta vinkkejä aamupalapaikkoihin ja saimme vinkiksi paikan nimeltä Pudding. Paikka löytyikin ihan hotellin läheltä ja sisään astuessamme paikka näytti tältä.

 

Peremmällä kahvilassa oli lapsille (?) suunnattu alue jättiläismäisine kärpässienilamppuineen kaikkineen. Lisäksi perältä löytyi pitkä pöytä ja erilaisia pelejä ja kirjoja lapsille.










Aamupalaksi tilasin kahvia ja pekonileivän, jotka tarjoiltiin sisutukseen sopivalla tavalla. Ihan ehdottomasti käymisen arvoinen paikka

Ensimmäisellä lounaallamme suuntasimme myöskin hotellivirkailijan vinkistä Port Olimpicissa sijaitsevaan kalaravintolaan La Fonda Del Port Olimpic. Kello oli noin puoli kaksi kun saavuimme ravintolaan ja paikka oli lähes täynnä ja paikallisia oli myös todella paljon. Valitsimme listalta merellisen paella-annoksen ja se oli kyllä todella hyvää. Palvelu paikassa ei tosin ollut parasta mahdollista ja meille unohdettiin esimerkiksi tuoda tilaamamme vesi. Siitäkin huolimatta voin suositella paikkaa.























Ja vielä yksi mainitsemisen arvoinen ravintola oli pieni italialaisravintola Vicino. Paikan puu-uunissa valmistetut pitsat olivat todella maittavia. Itse söin tämän mozzarellalla ja munakoisolla täytetyn pizzetan, jonka päällä oli rucolaa, juusto, tomaatteja ja ilmakuivattua kinkkua. Palvelu oli myös todella ystävällistä ja iloista. 

pieni villapaita vihdoinkin valmiina

Olen joutunut viimmeisen puolen vuoden aikana sairaslomailemaan vähän turhan paljon. Nyt onneksi (koputtaa puuta) olen ollut terveenä. Yhtenä sairaslomana,, kun olo oli parempi päätin tilata siskontytöltäni lankaa ja aloittaa pienen villapaidan neulomisen. Muutama kuukausi siinä meni, mutta eilen vihdoin ja viimein ompelin siihen vielä napit ja toimitin paidan uudelle omistajalle ihanalle kummipojalleni.

Paita on siis keväisen vihreä ja lanka oli 7 veljestä. Mallinkin löysin Novitan ohjeista.

Kevättä ja aurinkoa alkaakin olemaan jo ikävä. Me kävimme itseasiassa vähän hakemassa esimakua kevääseen tällä viikolla Barcelonan auringosta. Laitan matkakuulumisia kunhan saan kaikki kuvat ladattua koneelle.

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Aamun ihanuudet

Taisin viimeksi mainita, että ruokakokeilussa on ollut myös chian siemenet. Kaksi ehdotonta suosikkiani ovat mantelimaitoon tehty tuorepuuro ja puolukkainen "vispipuuro".

Parasta molemmissa puuroissa on se, että ne tehdään jo edellisenä iltana lähes valmiiksi ja aamulla saa nauttia rauhassa. Nuo chian siemenet eivät itsessään miltään maistu, mutta ehkä se juttu onkin juuri tuo helppous sekä se, että tuo pieni määrä puuroa todellakin pitää nälän kurissa.

Chia puuro

Chia tuorepuuro

0,5 dl chian siemeniä
2,5 dl mantelimaitoa

Sekoitetaan keskenään ja laitetaan yöksi jääkaappiin.

Aamulla höystetään ihanuus banaanin siivuilla, mustikoilla sekä auringonkukan- ja kurpitsan siemenillä.



Chia vispipuuron ohjeen bongasin sisublogista. Tein reseptiin pieniä muutoksia sillä kaapistani sattui löytymään hieman erilaisia aineita.

Chia vispipuuro

Chia vispipuuro


0,5 dl  chiansiemeniä
1 dl    mantelimaitoa
0,75 dl vettä

Anna turvota yön yli.

1,25 dl puolukoita
1       banaani
1 rkl   hunajaa



Aamulla chiageeli ja muut aineet blenderiin ja sekaisin. Puuro maistuu uskomattoman paljon samalle kuin tavallinen vispipuuro, mutta on todellakin helpompaa valmistaa.